Taistelen näkemyksellisen taiteen puolesta, minkä keskiössä on vahvasti tunteva ihminen. Taistelen taiteen kentällä tarinoiden ja historian äänistä, jotka ovat hukkumassa tunneköyhään viihteeseen. Taistelen yleisön tajunnan herättämisestä, apatiaa vastaan ja individualististen elämyksien puolesta, näköalattomuutta vastaan sekä voimaannuttavien sielumaisemien puolesta.
Viihde auttaa unohtamaan, taide muistamaan.
Taide antaa peilin, mahdollisuuden kohtaamisiin ja alustan eri vivahteiden tutkimiseen. Taiteen tehtävä on lisätä todellisuuden, niin menneen, nykyisen, kuin tulevankin hahmottamista. Parhaimmillaan se ojentaa työkaluja elämyksen, ilon ja surun kokemiseen.
Taide on omaperäistä ajattelua, mielikuvituksen avara keidas.
Teos toteutetaan tilan, teeman, tilaajan, tyylilajin, historian, työryhmän, kohderyhmän ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Hyvän esittävän taiteen pohjana on rikas käsikirjoitus ja motivoitunut taidetiimi. Teoksella pitäisi olla aina jokin sanoma kerrottavanaan.
On tärkeää, että lähdemateriaali on moniulotteista ja puhuttelevaa.
Intuitiiviset ratkaisut ovat mielenkiintoisia, sillä ne kumpuilevat tiedostamattoman mielen syvyyksistä. Taideteos on tulkinta, ei dokumentti. Se on kuin salaisuus, mikä avautuu eri katsojalle eri tavoin. Taiteen tekijällä on velvollisuus olla läsnäoleva ja taiteen kokijalla on velvollisuus olla mahdollisimman avoimin mielin. Siten taidetuote saavuttaa vuorovaikutteisen olemuksen.
Yhteisellä elämyksellä avaamme mielemme uuteen.