Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n ylläpitämästä Näytelmät.fi -näytelmäluettelosta löytyy kantaesitettyjä ja dramatisoimiani näytelmiä.
Mariana sielunkantaja – mystinen monologi Suomen esihistoriasta
Kirjoittanut: Tuula Walden
Dramatisointi: Mikko Rantanen
Mariana sielunkantaja on mystinen monologi, mikä kuljettaa Suomen esihistorialliseen aikaan ennen kristinuskon vahvaa rantautumista maaperällemme. Tarina luonnonuskontojen maailmasta avautuu Marianan silmin, joka on kylänsä tietäjä ja parantaja. Tuolloin loitsut, maahiset, sielunvaellus ja suhde luontoon olivat kyseenalaistamaton osa arjen elämää.
Kesto noin 1 tunti. Näytelmän kantaesitys oli vuonna 2013 Turussa Maarian pappilan tallissa.
Lumikuningatar – koko perheen fantasianäytelmä
Kirjoittanut: Hans Christian Andersen
Dramatisointi: Mikko Rantanen
Lumikuningatar on kirjailija H.C. Andersenin (1805-1875) tunnettu klassikkoteos, jossa matkataan lumen ja jään jännittävään fantasiamaailmaan. Itse Paholainen on muovannut kansakunnan harmiksi taikapeilin, joka vääristää kaiken hyvän ihmisyydessä pahaksi. Peili särkyy tuhansiksi sirpaleiksi ja ne katoavat maailmaan, ihmisten silmiin ja sieltä sydämiin.
Yksi siru joutuu myös Kai-pojan sydämeen, jonka jäänkalpea Lumikuningatar kaappaa ikuisen kylmyyden vangiksi hyiseen linnaansa. Vain Kain rakas ystävä Kerttu-tyttö on ainoa, joka voi hyvän ystävänsä sieltä pelastaa. Selviääkö Kerttu lumotussa maailmassa, jossa ainoan valonpilkkeen luo lämmin sydän?
Koko illan näytelmä. Näytelmän kantaesitys oli vuonna 2012 Kaarina-Teatterissa.
Arkkitehdit – näytelmä Erik ja Carin Bryggmanin elämästä
Kirjoittanut: Anne Pentti
Dramatisointi: Mikko Rantanen
Historiallisesti kiehtova noin tunnin mittainen kamariteatteridraama kertoo arkkitehti Erik Bryggmanin ja hänen sisustusarkkitehtityttärensä Carin Bryggmanin elämästä. Erik oli kansainvälisestikin tunnettu arkkitehti, jolla on ollut voimakas vaikutus turkulaiseen kaupunkikuvaan. Carin toteutti lukuisten toimeksiantojen lisäksi yli 40 vuoden ajan Turun linnan sisustusarkkitehtuuria.
Esityksessä avautuvat arkkitehtuurihistorian ikkunat, jotka auttavat meitä ymmärtämään nykypäivää. Näin tuodaan eläväksi fiktiota ja faktaa yhdistelemällä karismaattiset henkilöhahmot, joiden työn vaikutuspiirissä elämme vielä tänäkin päivänä. Tarinankuljettajana esityksessä toimii Alvar Aalto.
Kesto on noin 1 tunti. Näytelmä kantaesitettiin Turussa Kakskerran saarella Sinapin leirikeskuksen yhteydessä sijaitsevassa Erik Bryggmanin suunnittelemassa Villa Staffans -huvilassa heinäkuussa 2016.
Sibelius, kuolematon – musiikillinen pienoisnäytelmä mestarin elämästä
Kirjoittanut: Anne Pentti
Dramatisointi: Mikko Rantanen
Näyttämöteos avaa aivan uudessa valossa säveltäjäkuuluisuuden elinkaarta. Musiikillisessa pienoisnäytelmässä pureudutaan Sibeliuksen taipaleen kohokohtiin ja luodaan katseita lähemmäksi taiteilijan identiteettiin, sekä tutkitaan luovuuden väkevää problematiikkaa arjen keskellä.
Esityksessä kohtaavat nuorempi ja vanhempi Sibelius. Mukana on myös italialainen säveltäjä ja pianisti Ferruccio Busoni. Busoni oli Jean Sibeliuksen elinikäinen ystävä ja tämän musiikin puolestapuhuja. Asetelma synnyttää kiinnostavia kohtaamisia.
Kesto on noin 1 tunti 15 min. Näytelmä kantaesitettiin Turun Sibelius-museossa vuonna 2018.
Toivon ja tuhon tie – vallankumous Turussa 1917-1918
Kirjoittanut: Harri Raitis
Dramatisointi: Mikko Rantanen
Turku oli syksyn 1917 levottomuuksien keskus. Yleinen käsitys, että Turku selvisi vuoden 1918 sodasta vähin vaurioin on totta. Näytelmä Toivon ja tuhon tie kertoo turkulaisten vallankumouksellisten tiestä muutaman kuukauden aikana vuosina 1917 ja 1918. Näytelmä valottaa tapahtumien ja niihin osallisten ratkaisujensyitä. Esiin nousee viime vuosikymmeninä vähän puhuttu asia, ettei työväenliike suinkaan ollut kokonaisuudessaan kapinaan ryhtymisen puolella. Historia auttaa meitä ymmärtämään nykypäivää. Kuten muutkin näyttämöteokset, on Toivon ja tuhon tie tulkinta ja muistutus paikallisten tapahtumien vaikutuksesta elämäämme tänäkin päivänä.
Koko illan näytelmä. Näytelmän kantaesitys oli vuonna 2017 Turussa.
Kuoleva sisar – musiikkidraama
Kirjoittanut: Maria Jotuni
Dramatisointi: Mikko Rantanen
Tämä kotimaisen kaunokirjallisuuden ja sävelkielen historiallinen teos tuo yleisön nautittavaksi jotain ainutlaatuista, koskettavaa ja etenkin superdramaattista. Kuoleva sisar-teoksella tavoitellaan varhaisromanttisen musiikkikauden melodraamallista tunnelmaa. Myös oratoriovaikutteinen esityskonsertti sisältää suomalaisen kirjailijan Maria Jotunin novellikokoelman ”Tyttö ruusutarhassa eli Kuoleva sisar” (julkaistu vuonna 1927) tekstiä dramaattisesti luettuna ja Suomessa vaikuttaneiden säveltäjien vähemmän tunnettua tuotantoa.
Tarina kertoo sisarusten kohtalokkaasta tapaamisesta. Nimeämätön sisar on juonitellut Hedvig-sisarensa rakastetun aviomiehekseen ja saanut naisten vanhan kotitalon omakseen. Köyhtyneen ja katkeroituneen Hedvigin kuolinvuoteen äärelle saapuu ahne ja elämässä tiukasti kiinni oleva sisar. Apulaisvaimo hoivaa parhaansa mukaan kuolevaa sisarta ja Tyttö ruusutarhassa, Hedvigin nuorempi alter ego, luo käännekohtiin lohtua. Novellin juonikaaren avaa kuulijoille tarinankuljettaja. Hän tulkitsee tapahtumien kiehtovat dramaattiset vaiheet.
Dramatisoitu teksti soveltuu esitettäväksi myös perinteisempänä näytelmäteoksena.
Kesto noin 1 tunti 20 minuuttia ilman väliaikaa sisältäen musiikkiteokset. Ensi-ilta Turun Betel-kirkossa 6.11.2021.
Kun on tunteet – novelliesitys sukupuolirooleista
Kirjoittanut: Maria Jotuni
Dramatisointi: Mikko Rantanen
Kun on tunteet novelliesityksessä analysoidaan sukupuolien ja sukupuoliroolien käyttäytymissääntöjä. Draamaa ja komediaa sisältävä esitys tutkii 1900-luvun alkupuolen ihmissuhteita peilattuna nykypäivään – onko muutosta ja minkälaista? Mitä on rakkaus miehiin? Mitä on rakkaus naisiin? Mitä on rakkaus ihmiseen? Näytelmä on koottu Maria Jotunin novellikokoelmista Kun on tunteet (1913) ja Tyttö ruusutarhassa (1927). Näiden teosten sisältä ovat valikoituneet mukaan novellit Onni, Kaksoiskasvettuma, Pietari Suuren tapainen ja Hilda Husso.
Kokonaisuutta voi halutessaan värittää musiikilla. Kantaesityksessä käytettiin Kaj Chydeniuksen musiikkia kitaratrubaduurin säestämänä ja myös näyttelijät lauloivat. Käsikirjoitus sisältää Chydeniuksen musiikkiteosten paikat ja sanoitukset.
Kesto noin 1 tunti. Ensi-ilta Kaarina-Teatterissa 3.11.2016.
Viimeinen ruusu – monologi Fredrika Runebergistä
Kirjoittanut: Fredrika Runeberg
Suomentaja: Tyyni Tuulio
Dramatisointi: Mikko Rantanen
Fredrika Runebergistä (1807-1879) kertova monologi Viimeinen ruusu pohjautuu hänen omiin muistelmiinsa Kynäni tarina – Muistiinpanoja Runebergistä. Tyyni Tuulion (1892- 1991) suomentamissa teoksissa Fredrika valottaa ristiriitaista kamppailuaan perhe-elämän haasteissa. Runoisassa monologissa pyritään avaamaan Fredrikan omia tuntoja ja tavoitteita, jotka jäivät kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin varjoon, eivätkä pelkästään Johanin kirjallisten saavutusten takia – myös hänen suhtautuminen perheeseensä voimakkaana johtohahmona tuotti Fredrikalle huolta. Käsikirjoituksessa vuoropuhelu syntyy runojen muodossa. Teoksen tunnelma on intiimi ja käsinkosketeltavan rehellinen, hymymielinen ja kauniskin.
Kesto noin 45 minuuttia. Ensi-ilta Fredrikantuvassa, Paraisilla 6.7.2013.